Kaikki ruukutusmultaseokset eivät sovellu lyhyen viljelyjakson kasveille! Kolmen tärkeintä huomioon otettavaa tekijää ovat rakenne, esilannoitus ja pH. Hyvä esilannoitus ja pH ovat ensiarvoisen tärkeitä onnistuneen sadon takaamiseksi. Ruukutusmultaseos, vuorivilla ja kookos ovat kolme tärkeintä viljelyalustaa nopesti kasvaville kasveille. Ruukutusmultaseoksen suuri etu on sen vaivattomuus.
Kaikki ruukutusmultaseokset eivät sovellu lyhyen viljelyjakson kasveille!
Ruukutusmultaseos on pääosin biologinen ja luonnollinen, sen vuoksi orgaanista viljelymetodia suosivat käyttävät sitä. Kun sitä käytetään yhdessä CANNA-ravinteiden kanssa, viljelyalustaan ei juurikaan tule jäännöksiä, jolloin seosta voidaan käyttää ongelmitta ympäristöystävällisenä maanparannusaineena.
Turvepohjaisia ruukutusmultaseoksia pidetään "orgaanisina" ja "luonnollisina", näin ei kuitenkaan ole, sillä usein ne sisältävät prosessoituja perliittejä ja mineraaliravinteita. Perliitti on epäorgaaninen, teollisesti tuotettu materiaali.
Tausta
Arviolta 12 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua pohjoista kohti vetäytyvän mannerjään kielekkeet jättivät taakseen karun, hiekkaisen maaperän. Ensimmäinen kasvillisuus kehittyi, kuoli pois ja siitä muodostui ensimmäinen ohut turvekerros, joka voidaan yhä löytää "tummana" kerroksena tunnetulta alueelta.
Sitä seurannut lyhyt jääkausi keskeytti tämän mustan turvekerroksen muodostaneen kehitysjakson n. 6 000 ja 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Sen jälkeen seurasi uusi ajanjakso, jolloin valkoinen turvekerros alkoi muodostua.
Valkoisen ja mustan turpeen välissä olevaa kerrosta kutsutaan "harmaaksi" turpeeksi. Kasvukerros, tai "yläkerros", on maannosprofiilin pintakerros.
Tietoa on hyvin saatavissa
Turve on hyvän ruukutusmultaseoksen perusta. Turvetta saadaan pääasiassa alueilta, joissa sadevedellä on matala mineraalipitoisuus, ja siksi se sisältää vähän ravinteita. Siksi ruukutusmultaseokseen on lisättävä kaikki kasvulle tarpeelliset ravinteet. Tämä voidaan toteuttaa erityisillä ruukutusmultaseoksille valmistetuilla ravinteilla tai biologisilla ainesosilla, kuten leväpuristeilla, verijauheella, kalaemulsiolla, kuivatulla karjanlannalla, sarvi- ja luujauheella... Koska turve voi imeä myös hivenaineita, erityisesti kuparia, on tärkeää, että myös niitä lisätään. Turpeen imemä hivenainemäärä riippuu turpeen tyypistä, esim. rahkasammal imee vähemmän kuin turvemulta.
Useimmat kaupan saatavissa olevat ruukutusmultaseokset sisältävät jo ravinteita ja hyvän happamuuden. Tämä tarjoaa vakaan juuriympäristön ja vähentää ravinteisiin liittyvien ongelmien mahdollisuutta. Ruukutusmultaseoksen suuri etu on sen vaivattomuus. Toinen syy, miksi ruukutusmultaseokseen päädytään, on se, että – esim. vuorivillaan ja kookokseen verrattuna – tätä alustaa on perinteisesti käytetty ja tietoa sekä kokemusta on enemmän tarjolla.
