TERRA

Ruukutusmullan sisältö

Ruukutusmultaseoksen rakenne määrää, kuinka paljon juurille on saatavissa vettä ja ilmaa. Ilma on tärkeä juurten hapensaannille ja juuriympäristön mikrobeille.

Ruukutusmultaseoksen rakenne

infopaper-terra_text_4.jpgJuuret tarvitsevat happea kasvaakseen, ylläpitääkseen juuristoa sekä veden- ja ravinteidenottoa varten. Nopeasti kasvaville kasveille hyvä ilmansaanti on elintärkeää onnistuneen lopputuloksen kannalta. Ilmansaannin vaje viljelyn varhaisessa vaiheessa johtaa heikkoon juuristoon, mikä heikentää kasvua ja puolestaan johtaa huonoon satoon.

Jotta juuriympäristöllä olisi riittävästi ilmaa, happea tulee saada viljelyhuoneen ilmasta, mikä tapahtuu diffuusion avulla. Valmisteltavan ruukutusmultaseoksen rakenne riippuu pääsääntöisesti siihen käytettävien raaka-aineiden materiaalista. Hyvä ruukutusmultaseos koostuu aivan uudesta, käyttämättömästä turpeesta, jonka rakenteelliset ominaisuudet ovat vakaat.

Pysty- vai vaakasuoraan leikattu turve?

infopaper-terra_text_5.jpgTurpeennostossa on kaksi erilaista menetelmää: halvempi, mutta myös tehottomampi menetelmä on "ajella pois" pintaturve. Tämän tekniikan huono puoli on, että rakenteesta tulee vähemmän karkea, mikä ei ole hyvä asia ilma/vesi-suhteen kannalta.

Toinen menetelmä on pystyleikkuu. Tämä on aina ollut yleisin menetelmä. Aiemmin ruoanlaittoon ja talojen lämmitykseen käytetyt turveblokit leikattiin tällä menetelmällä. Se on kallis turpeennostotapa. Kuivaamisprosessissa leikattuja turveblokkeja täytyy käännellä käsin.

Mitä karkeampaa turve on, sitä parempi on sen sisältämän ilman ja veden keskinäinen tasapaino. Tämä takaa sen, että juuret kehittyvät alustassa paremmin, kasvit ovat terveempiä eikä ruukutusmultaseos tiivisty niin helposti.

Korkea ja matala

Turve on ruukutusmultaseoksen tärkeimpiä ainesosia. Turve on muinaisesta kasvillisuudesta muodostunut vuosisatoja vanha luonnonmateriaali. Turve on peräisin alueilta, joilla uusi kasviaines kehittyi ilmasto-olosuhteiden ansiosta nopeammin kuin kuollut kasviaines ehti lahota. Hitaasti mutta varmasti tämä prosessi aikaansai orgaanisesta materiaalista kerroksen, josta saattoi tulla useita metrejä paksu.

Turvetyyppejä voidaan erottaa kaksi: korkea ja matala turve. Matala turve muodostui alueilla, joilla pohjaveden pinta on korkealla ja ravinteita paljon. Matala turve on tyypillisesti suurelta osaltaan mädäntynyttä materiaalia ja sen silttitasot ovat korkeat; hiekka ja haitalliset suolat tekevät siitä hyvälle ruukutusmultaseokselle sopimattoman perustan. Korkea turve on muodostunut sadeveden vaikutuksen alaisena alueilla, joilla on heikosti ravinteita, sen pääasiallinen ainesosa on rahkasammal. Rahkasammal on pieni kasvi, joka kuoli alapuolelta, mutta jatkoi yläpuolelta kasvuaan omien jäännöstensä päällä. Muiden kasvien jäännöksiä voi myös löytää, esim. suovillan.

infopaper-terra_text_6.jpg

Rahkasammal

Rahkasammal on erityisen sopiva viljelyalusta, se on luonnollinen, kevyt, puhdas ja helppokäyttöinen. Sen ravitsemuksellinen sisältö on heikko; pH on luokkaa 3,5–4,5 ja sillä on hyvät vedenpidätysominaisuudet (jopa 20 kertaa oman painonsa). Korkean turpeen maannosprofiili Saksan luoteisosien alavilla turvealueilla käsittää eri kerroksia, jotka ovat muodostuneet eri aikakausina.

Rate this article: 
No votes yet