AQUA

Kiertojärjestelmät

Kiertojärjestelmässä ravinnevettä ei johdeta pois vaan käytetään uudelleen. Kiertojärjestelmiä on erilaisia: Ravinnekalvotekniikka (NFT), aeroponinen viljely, tulvakastelu- ja tihkukastelujärjestelmät.

Ravinnekalvotekniikka (NFT)

Ensimmäiset NFT (Nutrient Flow Technique) -järjestelmät otettiin käyttöön 70-luvulla. Allen Cooper kehitti ensimmäisen NFT-järjestelmän Englannissa. NFT-järjestelmissä juurille toimitetaan putkissa jatkuvasti kevyttä ravinneliuosvirtaa. Juuriympäristöstä valuva ravinneliuos kerätään säiliöön, josta se sitten kierrätetään kasveille.

Nykyisin myös NFT-pöydät ovat tulleet tällaisessa viljelyssä erittäin suosituiksi. Tässä on sama periaate kuin ensimmäisessä kehitetyssä putkijärjestelmässä. Jotta ravinneliuoksella olisi riittävä virtaus, putkissa pitää olla n. 1 %:n kaato. Tunnelirakenteessa virtaaman pitää olla n. 1 litra per minuutti. Huolehdi siitä, että juurten massa tunnelin pohjalla ei pääse liian tiheäksi!

Jos näin tapahtuu, on olemassa vaara, että ravinneliuos virtaa ulomman juurikerroksen yli, jolloin yksittäiset juuret juurimassan sisällä eivät ole riittävässä määrin kosketuksissa ravinneliuokseen. Näissä olosuhteissa kasvit kuihtuvat nopeammin ja ravinteiden puutosta saattaa ilmetä.

infopaper-aqua_text_5.jpg

Jotta tällaista paksua juurimassaa ei pääsisi kehittymään, on syytä käyttää alle 9 metrin pituisia putkia, joiden halkaisija on vähintään 30 cm.

Ravinteiden puutos näkyy NFT-järjestelmässä usein ensimmäisenä virran loppupään kasveissa (alimmat kasvit). Näin siksi, että virran alkupään ja keskiosan kasvit pystyvät vielä ottamaan ravintoa ravinneliuoksesta. Pitämällä näitä kasveja silmällä ravinnepuutokset voidaan havaita ja korjata nopeammin. Puutos voidaan korjata lisäämällä virtaamaa ja/tai vahvistamalla (EC) liuosta.

Ravinnepuutosten ohella myös hapenpuutokset ovat usein ensimmäisiä ongelmia, jotka näkyvät virran loppupään kasveissa. Hapenpuutos muuttaa juuret ruskeiksi, tähän liittyy myös kasvin heikentynyt kyky imeä vettä ja ravinteita. Suurin mahdollisuus hapenpuutokseen syntyy hedelmien muodostumisen aikaan ja kasville stressiä aiheuttavissa tilanteissa. Juurten hajoamista stimuloivien entsyymien käyttäminen johtaa siihen, että kuolleiden juurten jäännöksiä on vähemmän ja kasvi on elinvoimaisempi. Normaaleissa olosuhteissa järjestelmässä on aina tietty määrä kuolleita juuria, mutta niin kauan kuin valkoisia, terveitä juuria on riittävästi, paniikkiin ei ole syytä.

Aeroponiset järjestelmät

Aeroponiset järjestelmät otettiin käyttöön vuonna 1982, muutama vuosi NFT-järjestelmän jälkeen; järjestelmän alkuperämaa on Israel. Aeroponisessa järjestelmässä sumuttimet suihkuttavat juuriin koko ajan hyvin pieniä vesipisaroita. Mitä pienempiä vesipisarat ovat, sitä parempi on ravinneliuoksen ja juurten välinen yhteys, ja sitä paremmin ravinteet ja vesi imeytyvät.

infopaper-aqua_text_6.jpg

Juuret ovat käytännössä koko ajan ilmassa; ne saavat aina riittävästi happea, mikä mahdollistaa runsaan sadon. Aeroponisen järjestelmän suurimpia miinuksia ovat melko kallis alkuinvestointi ja häiriöherkkyys. Jättämällä sumutushuoneen pohjalle ohut kerros vettä varmistetaan, että kasvit eivät jää järjestelmän häiriötilanteessa ilman vettä.

Tulvakastelujärjestelmät

Tulvakastelujärjestelmässä kasvit ovat laatikossa, joka määräajoin pumpataan täyteen ravinneliuosta. Substraatti kastellaan läpimäräksi ravinneliuoksella, joka sitten pumpataan pois. Laatikon täyttävä ravinneliuos työntää vanhan ilman tieltään, ja kun liuos pumpataan pois, alustaan virtaa uutta raikasta ilmaa.

Jotta juuristossa ei pääsisi syntymään happikatoa, alustaa ei saa kyllästää vedellä liian kauaa ja sen pitää sisältää riittävästi ilmaa ravinneliuoksen poisvaluttamisen jälkeen. Ohjeeksi sopii, että täyteen pumppaamiseen ja senjälkeiseen poisvaluttamiseen ei menisi aikaa 30 minuuttia enempää.

infopaper-aqua_text_7.jpg

Suositus tulvan tiheydeksi riippuu käytettävästä substraatista ja kunkin kasvin juurten tilavuudesta. CANNA Clay Pebbles -savirakeet pitävät vain vähän vettä, joten ne on upotettava veteen useammin, kuin esimerkiksi vuorivilla, joka pitää enemmän vettä.

Tihkukastelujärjestelmät

Tihkukastelujärjestelmä on luultavasti yleisin hydroponinen järjestelmä maailmassa, syynä sen yksinkertaisuus. Ravinnesäiliössä olevaa pumppua ohjataan kellolla. Kun kello kytkee pumpun päälle, pieni tihkukastelumekanismi tihkuttaa ravinneliuosta jokaisen kasvin tyveen. Ylimääräinen ravinneliuos kerätään ravinnesäiliöön myöhempää uudelleenkäyttöä varten, tai valutetaan pois.

infopaper-aqua_text_8.jpg

Tässä järjestelmässä kasveja pidetään inertissä substraatissa. Kuten tulvakastelujärjestelmässä, kastelun tiheys vaihtelee.

 

Rate this article: 
No votes yet